Näin luet käyrää
Jokaisen merkinnän alussa on sama kuva: lauteiden lämpötila minuutti minuutilta sytytyksestä viiden tunnin päähän. Kun osaa lukea yhden, osaa lukea kaikki.
Akselit
Vaaka-akselilla on aika minuutteina siitä hetkestä, kun raapaisen tulitikun. Sen alla kulkee kellonaika. Pystyakselilla on lämpötila celsiusasteina, aina miinus kymmenestä sataan.
Asteikko on jokaisessa kuvassa sama. Siksi heinäkuun käyrä alkaa korkealta ja jättää alle paljon tyhjää, ja maaliskuun käyrä lähtee nollaviivan alapuolelta. Niin on tarkoitus: kahta käyrää voi verrata suoraan toisiinsa, vaikka välissä olisi puoli vuotta.
Merkit
Punainen käyrä
Lämpötila lauteiden yläpuolella, noin metrin korkeudella ylälauteesta eli suunnilleen istujan pään kohdalla. Anturi kirjaa lukeman kerran minuutissa.
Rengas käyrällä
Ensimmäinen löyly. Vieressä lukee, montako minuuttia sytytyksestä oli kulunut. Tätä lukua seuraan tarkimmin, koska se kertoo, miten kiuas, puut ja sää sinä päivänä sopivat yhteen.
Sahanterä
Löylynheitto. Kun kiukaalle heitetään vettä, kuuma höyry nostaa lukemaa hetkeksi pari astetta. Sen jälkeen lukema painuu lähtötasoa alemmas, koska kivet jäähtyivät ja ovi kävi. Tasaiset kohdat sahanterien välissä ovat jäähdyttelytaukoja.
Ohut harmaa viiva
Ulkolämpötila liiterin pohjoisseinältä. Viivan vieressä oleva lukema on sytytyshetkeltä; illan mittaan viiva yleensä laskee.
Aaltoviiva oikeassa reunassa
Järven lämpötila laiturin päästä puolen metrin syvyydestä. Mittaan sen kerran, ennen sytytystä. Talvella lukema on avannosta.
Pystyviiva käyrältä aaltoon
Kastautuminen. Viiva lähtee siitä lämpötilasta, josta nousin lauteilta, ja päättyy siihen, johon laskeuduin. Maaliskuussa väli on yli 70 astetta. Merkitsen vain omat kastautumiseni.
Pienet pinot akselin alla
Pesälliset. Jokainen pino on yksi lisäys pesään sillä kohtaa aikaa. Tyhjä rengas on koivuhalko, musta piste leppähalko. Oikeassa reunassa on koko lämmityksen halkomäärä.
Kursiivilla kirjoitetut sanat ja niistä lähtevä ohut viiva ovat omia huomautuksiani kohdista, joissa tapahtui jotain kirjaamisen arvoista. Kapealla näytöllä ne jäävät pois, koska ne eivät mahdu.
Mistä lukemat tulevat
Lauteiden lukema tulee tallentavasta mittarista, jonka anturi roikkuu katosta rautalangan päässä. Seinällä on lisäksi vaarin vanha pyöreä mittari. Se näyttää neljä astetta enemmän, ja uskon, että vaari tiesi sen.
Halot lasken käsin ja kirjoitan vihkoon aina, kun lisään pesään. Halko on meillä 33 senttiä pitkä ja suunnilleen ranteen paksuinen. Jos halko on selvästi isompi, halkaisen sen ennen kuin lasken.
Ensimmäinen löyly on se hetki, jona heitän ensimmäisen kauhallisen aikomuksenani jäädä lauteille. Koeheittoja en laske.
Pikkukäyrät
Etusivun ja arkiston pikkukäyrissä on sama asteikko mutta ei tekstiä: punainen käyrä, harmaa ulkoviiva ja järven aalto oikeassa reunassa. Niistä näkee vuoden muodon yhdellä silmäyksellä. Keväällä ja syksyllä käyrät ovat loivia ja leveitä, keskikesällä jyrkkiä.
Mitä käyrä ei kerro
Kosteutta en mittaa. Kokeilin yhden kesän, ja anturi kuoli kolmanteen löylyyn. Käyrä ei myöskään kerro, miltä löyly tuntui, miltä sauna tuoksui tai keitä lauteilla istui. Ne asiat ovat tekstissä.
Ulkolämpötila on omasta mittaristani, ja se voi heittää asteen suuntaan tai toiseen. Jos haluat tietää, millainen sää oikeasti oli, Ilmatieteen laitos tietää sen paremmin. Ja jos haluat tietää, miten sauna kuuluu lämmittää, kysy Suomen Saunaseuralta. Tämä sivu kertoo vain, miten minä sen teen.