Riitettä rannassa ja kauden viimeiset löylyt

Kun käännyimme aamulla mökkitielle, ojissa oli jäätä ja heinät olivat kuurassa. Rannassa näin sen, mitä olin tullut katsomaan: lahdenpohjukassa, kaislikon suojassa, oli riitettä. Ensimmäinen jää on ohutta kuin leivinpaperi ja helisee, kun aalto nostaa sitä. Laiturin päässä oli vielä avovettä. Mittari näytti siinä plus kahta.

Marraskuun ranta on eri paikka kuin se, jossa heinäkuussa hypittiin laiturilta. Kaislat ovat kaatuneet, vastaranta näkyy lehdettömien koivujen läpi, ja järvi on niin hiljaa, että kuulee, kun riite naksuu. Lunta oli satanut yöllä sen verran, että saunapolulle jäi jäljet.

Pertin kalenterin mukaan järvi on jäätynyt kokonaan aikaisimmillaan marraskuun yhdeksäntenä ja myöhäisimmillään vasta tammikuussa. Tänä vuonna hän veikkaa itsenäisyyspäivää.

Kiinnipano

Mökin sulkemisessa on sama järjestys kuin avaamisessa, mutta takaperin ja haikeampana.

1. Laiturin ulompi lava rantaan. Pertti tuli avuksi, ja nostimme sen pukeiltaan kivien päälle ennen kuin kumpikaan ehti sanoa mitään selästään.
2. Vene kumolleen pukkien päälle ja airot liiteriin.
3. Kaikki, mikä voi jäätyä, pois: pesuaineet, mehut, maalipurkki ja mittarin paristot.
4. Patjat pystyyn ja ruokakaappi tyhjäksi, ettei hiirillä ole syytä jäädä.
5. Luukut ikkunoihin.
6. Viimeisenä sauna.

Viimeinen lämmitys

Sytytin kymmentä vaille kaksi, koska marraskuussa alkaa hämärtää jo neljältä ja halusin nähdä järven lauteilta vielä valoisan aikaan. Saunassa oli sisällä asteen verran lämmintä, ulkona kaksi astetta pakkasta. Kahdeksantoista halkoa: kuusi leppää alkuun ja kaksitoista koivua perään. Ensimmäinen löyly 75 minuutin kohdalla, 63 asteessa, ja korkeimmillaan 74.

Huippulukema on sama kuin maaliskuun hiihtoreissulla. Vuosi alkaa ja loppuu samannäköiseen käyrään: pitkä loiva nousu, matala huippu ja jäähtyminen, joka alkaa heti, kun pesään lakkaa lisäämästä puuta.

Saunoimme Kaisan kanssa kahdestaan, kaksi pitkää kierrosta ja kolmas lyhyt. Laiturin rannanpuoleiselta päältä pääsee veteen vielä portaita pitkin. Riite oli päivän mittaan ehtinyt sinnekin, ja rikoin sen löylykauhalla ennen kuin astuin veteen. Jää oli parin millin vahvuista ja piti kauhan alla ääntä kuin joku rypistäisi kelmua. Kävin vedessä kaksi kertaa, Kaisa ei kertaakaan. Hän piti kauhaa ja pyyhettä ja sanoi, että joku tässä perheessä saa olla järkevä.

Kun viimeinen pesällinen oli palanut hiillokselle, tein sen, minkä takia kiinnipanosauna on eri sauna kuin muut: laskin kiukaan säiliöstä veden pois, kun se oli vielä lämmintä. Jos säiliöön jää vettä, pakkanen halkaisee sen, eikä tähän kiukaaseen saa uutta mistään. Pesin lauteet viimeisellä lämpimällä vedellä, käänsin ämpärit kumolleen ja nostin kauhan tällä kertaa naulaan enkä ämpäriin. Maaliskuun minä kiittää.

Pellin suljin vasta, kun hiillos oli varmasti musta. Ovi jäi yöksi raolleen, jotta lauteet kuivuisivat. Pertti käy sulkemassa sen aamulla.

Vuosi numeroina

Laskin vihkosta kauden yhteen:

Lämmityksiä

27, ensimmäinen 14.3. ja viimeinen 7.11.

Halkoja

357, joista leppää 131 eli reilu kolmannes

Nopein ensimmäinen löyly

41 min hellepäivänä 18.7.

Hitain ensimmäinen löyly

95 min pakkasesta 14.3.

Korkein lukema lauteilla

84 °C, 11.7., 25.7. ja 8.8.

Järvi lämpimimmillään

+23 °C, 18.7. ja 21.7.

Järvi kylmimmillään

+1 °C avannossa maalis- ja huhtikuussa

Saunojia lauteilla

91, kun jokainen ilta lasketaan erikseen

Hajonnutta

6 asiaa, joista neljä on jo korjattu. Lyhdyn lasi ja kirveenvarsi odottavat talvea.

Luvuista puuttuu se, mikä ei mahdu sarakkeisiin. Eetu oppi tänä vuonna sytyttämään pesän itse, yhdellä tikulla ja tuohella. Aino kävi elokuussa ensimmäistä kertaa saunassa kavereidensa kanssa ilman meitä, ja minä seisoin liiterin takana katsomassa, nouseeko piipusta oikeanväristä savua. Nousi.

Mikä hajosi tällä kertaa: ei mikään. Kirjaan senkin.

Lähtiessä pysähdyin vielä saunan ovelle. Kamanan kaiverrus näkyi otsalampun valossa selvemmin kuin kesällä. Lukitsin oven ja panin avaimen sinne, missä se on aina ollut.

Seuraava merkintä tulee, kun jää kantaa hiihtäjän.