Kirjoitettu
Miksi leppää
Lämmitin saunan kahtena lauantaina peräkkäin samalla halkomäärällä: ensin pelkällä koivulla, sitten pelkällä lepällä. Tulos ei yllättänyt, mutta nyt se on paperilla.
Pelkkä koivu, lauantai 26.9.
- halkoa
- 14
- ensimmäiseen löylyyn
- 50 min
- lauteilla korkeimmillaan
- 83 °C
Pelkkä leppä, lauantai 3.10.
- halkoa
- 14
- ensimmäiseen löylyyn
- 63 min
- lauteilla korkeimmillaan
- 74 °C
Joka kylässä on mies, joka sanoo, että leppä on roskapuuta. Meidän kylällämme hän on Pertti. ”Lepällä lämmittää se, jolla ei ole koivua”, hän sanoo ja katsoo liiteriäni niin kuin siellä olisi jotain sopimatonta. Olen kuunnellut tätä kuusi vuotta, joten päätin mitata.
Koe
Kaksi lauantaita, 26.9. ja 3.10. Molempina sytytys kello 16.00 ja neljätoista halkoa samassa rytmissä: viisi pohjalle, neljä vartin päästä, kolme puolen tunnin kohdalla ja kaksi saunomisen aikana. Halot valitsin suunnilleen samanpaksuisiksi. Ensimmäisellä kerralla kaikki olivat koivua, toisella harmaaleppää. Sää oli lähes sama, ja saunomassa olimme molemmilla kerroilla Kaisan kanssa kahdestaan.
| Koivu 26.9. | Leppä 3.10. | |
|---|---|---|
| Ensimmäinen löyly | 50 min | 63 min |
| Korkein lukema | 83 °C | 74 °C |
| Ulkona sytyttäessä | +8 °C | +7 °C |
| Järvi | +11 °C | +9 °C |
Kolmetoista minuuttia ja yhdeksän astetta. Pertti on siis oikeassa: halko halkoa vastaan koivu voittaa selvästi. Leppä on kevyempää puuta, ja samankokoisessa halossa on yksinkertaisesti vähemmän poltettavaa. Lepällä kiuas ei kertaakaan humissut niin kuin koivulla, ja hiillos hupeni pesässä silmissä.
Miksi silti
Koska halko halkoa vastaan on väärä kysymys.
Leppä kasvaa meillä rannassa itsestään. Harmaaleppä työntää vesaa kuin rikkaruoho, ja jos sitä ei kaada, ranta on kymmenessä vuodessa kasvanut umpeen. Jokainen leppähalko on siis puu, joka olisi pitänyt kaataa joka tapauksessa. Koivut taas haluaisin pitää pystyssä.
Leppä kuivuu yhdessä kesässä. Toukokuussa pilkottu on syyskuussa polttokuivaa. Koivu vaatii minun pinossani kaksi kesää ollakseen hyvää.
Leppää on myös kevyt tehdä. Ranteenpaksuinen runko kaatuu vesurilla tai pienellä sahalla, sitä ei tarvitse halkaista kuin kerran, ja lapsetkin jaksavat kantaa pölkyt.
Leppä syttyy helposti ja palaa siististi. Se ei paukahtele eikä heitä kipinöitä, ja omassa yhdysputkessani siitä jää selvästi vähemmän nokea, minkä toukokuinen harjaus kertoo joka vuosi. Ei liene sattumaa, että savusaunat on vanhastaan lämmitetty lepällä ja että kalakin savustetaan sillä.
Ja sitten on tuoksu. Koivun savu on terävää, lepän makeaa. Kun lämmitän lepällä, piha tuoksuu savukalalta jo ennen kuin kalaa on.
Miten oikeasti lämmitän
En kummallakaan yksin. Vihkon ensimmäiselle sivulle on kirjoitettu sääntö, johon päädyin toisena kesänä: leppä sytyttää, koivu lämmittää. Pohjalle kolme leppää ja kaksi koivua tuohineen, toiseen pesälliseen puolet ja puolet, ja siitä eteenpäin pelkkää koivua. Näin saan lepän helpon syttymisen ja koivun hiilloksen. Tavallisessa lämmityksessä noin kolmannes haloista on leppää.
Pinosta
Koska joku kysyy kuitenkin: näin pinoan.
- Halon mitta on 33 senttiä. Pesään mahtuisi pidempikin, mutta lyhyt halko kuivuu nopeammin ja sopii myös mökin hellaan.
- Pino tehdään aluspuiden päälle, ei koskaan suoraan maahan. Maata vasten oleva kerros on keväällä sienten ruokaa.
- Päät ladotaan ristikolle, kerros poikittain ja kerros pitkittäin. Ristikkopää pitää pinon pystyssä ja päästää tuulen läpi.
- Pinon pitkä sivu on etelään ja päädyt länsituuleen. Liiterin seinään jää kyynärän verran väliä.
- Ylin kerros ladotaan kuori ylöspäin, ja päälle tulee pelti ja pellin päälle kaksi kiveä. Sivuja ei peitetä koskaan.
- Leppä ja koivu pinotaan erikseen, leppä lähemmäs ovea. Se lähtee ensin.
Näytin Pertille molemmat käyrät. Hän katsoi niitä pitkään, osoitti koivun käyrää ja sanoi: ”No niin.” Sitten hän kysyi, saisiko keväällä kaataa meidän rannastamme pari leppää savustuspönttöä varten.